Lapsi on minulle käsitteenä pyhä. Ehkä johtunee siitä, että ei se aina tule kuin Manulle illallinen. Ei tule, vaati 10 vuotta. 10 pitkää tuskallista vuotta. Kun sitten viimeinkin sain tuon mytyn maailmaan, kysyin vähän hölmistyneenä kätilöltä, jotta mitäs minä nyt tuolle teen. Kätilö nauroi, että kyllä sinä sen kohta tiedät. Ja minä tiesin, tähän päivään asti, 22 vuotta.

Äidin/isänrakkaus on yksi maailman ihmeellisimmistä asioista. "Minä suojelen sinua kaikelta, mitä ikinä keksitkin pelätä"...on tämän rakkauden motto. Ikävä kyllä, joskus käy niin, että joku äiti tahi isä tuota lausetta ei tavoita.

Ei ole ikinä tullut hetkeä, että minulla ei olisi ollut aikaa huonoihin hetkiin tai vastaavasti riemunkiljahduksiin onnistumisesta. Toki yhteenottojakin on tullut ja varmasti tulee lisää. Koskaan nuorukaisen ei ole tarvinnut jäädä yksin murehtimaan. Anteeksipyyntö ja puhuminen ovat olleet kullanarvoisia. Yhdessäolo on ollut meille se lapsuusajan timantti.

Me taistelimme vauvaiästä murrosikään pahojen terveysongelmien kanssa. Olin välillä todella väsynyt, mutta koskaan ei tullut pieneen mieleenkään hylätä pientä. Kun poika kysyi tohtorilta, että jos syöpään löytyy lääke, niin miks ei minulle. Jopa lääkärin silmät kyyneltyivät. Ja sitkeästi kuljettiin tie yhdessä kohti parempaa päivää.

Siksi en voi ymmärtää viimeaikaisia tapahtumia. Kun äiti ajoi bussin alle, alkoi runsas kirjoittelu äidin uupumisesta, erosta, jne. Äitiä ei kirjoitusten mukaan saanut syyttää tekemästään ratkaisusta. Nyt Kuopiossa äiti päätyi kammottavaan ratkaisuun. 

Äidillä ei ole missään tilanteessa oikeutta katkaista pienten alkanutta elämää. Jos äiti päättää lopettaa oman taipaleensa, on se hänen ratkaisunsa. "Minä suojelen sinua kaikelta" käsittää myös äitiä itseään. Jos äidillä tai isällä ei enää riitä jaksamista, hän suojelee lastaan antamalla hänet pois.

Lapsia turhan usein käytetään myös riitojen välikappaleina eikä pieni enää tiedä mihin kuuluu. Tällainen vanhempi on kylmästi todettuna itsekäs. Ero on aina rankka, mutta lapsi on siihen syytön osapuoli. Onneksi valtaosa ottaa kuitenkin lapsen huomioon ja jättää pienen taistelun ulkopuolelle.

Vietimme juuri lasten oikeuksien päivää. Anna lapselle hyvä elämä!